Olen viettänyt eeppisiä hetkiä tänä kesänä. Ei sillä, etten viime kesänä olisi sellaisia viettänyt, Mangu ja dyydilä, heh. Tänä kesänä on ollut paljon erilaista eeppisyyttä.

Tähän saakka olen tänä kesänä viettänyt autossani Suvin ja Sennin kanssa yhteensä noin 18tuntia. Hurjaa, kyllä. Eeppistä, ehdottomasti. Se on jännittävää, kuinka kolme ihmistä voi saada järjettömiä ajatuksia, joihin kaikkiin liittyy autolla ajoa, hämmentävää musiikkia ja ruokaa.

Ensimmäinen oli pääsykoematkani Joensuuhun. Kerroin tytöille pääsykokeistani ja samaan syssyyn valitin, että pitää lähtä ajamaan viideltä aamulla, jotta ehtisin ajoissa. Ja koska Senni ja Suvi ovat sekaisin päästään, he saivat mahtavan ajatuksen: Tarvitsen seuralaisia. Niinpä pääsykoemaanantaina ennen Joensuuhun lähtöäni kävin nappaamassa nämä kaksi hullua eskorttia mukaani. Siitä se sitten lähti... Melkein mikään ei ole eeppisempää kuin Vitostie puoli kuudelta aamulla ja Celine Dionin My heart will go on autoni kämäisistä stereoista. Ah. Ensimmäisen roadtripin sonudtrackiin kuuluvatkin mm. Baywatchin, Love Boatin ja MacGyverin tunnarit, YMCA, A-han Take on me, Pet Shop Boysin Go West, Justin Timberlakea muutama biisi ja jo mainittu Celine. Kokeeni jälkeen jumitimme Joensuussa muutaman tunnin, kävimme lapsuuteni maisemissa. Siellä palaamme taas Celineen, koska mikäpä sen korninpaa kuin nostalgisoida yli kymmenen vuoden aikaisia maisemia My Heart Will Go Onin soidessa taustalla. Huh. Rankka reissu kaikin puolin. Jotain hyvääkin siitä toki seurasi, pääsinhän kouluun.

Koska ensimmäinen roadtrip oli ollut sen verran eeppinen, oli jotain vastaavaa kehitettävä. Juhannus toi sen tilaisuuden tullessaan. Kaikilla kolmella pienehkön budjetin juhannus edessä, mihinkään pitkälle kukaan ei siis voisi lähtä eikä mihinkään sen ihmeempään paikkaan. Ratkaisu ilmeni Savonlinnan muodossa. Koska vanhempani ovat kesät mökillä, on kaupunkiasuntomme tyhjänä. Sinne siis. Kaupasta ruokaa, Alkosta viinakset ja all is done. Grillattiin, tehtiin pitsaa (kaikille omat, täytteistä olisi muuten tullut yksitoikkoiset), salaattiakin syötiin ja sipsejä. Ja juotiin tietysti, erinäisiä viinaksia, solaa ja vettä kului mukavasti. Ja mitä me teimme oikeasti? Kolme päivää tehokasta jumitusta. Musatv ja voice ovat ystävät, mutteivät kuusi tuntia päivässäillassayössä. Hyvä reissu silti. Soundtrack pitää ottaa kuitenkin puheeksi, tottakai. Tämän reissun ykköshitti oli Güntherin Din Dong Song. Muina mainittavina parit Spaissarit, hieman Michael Jacksonia (let him rest in peace ja sillai), Aquan superhitti Doctor Jones, myös Sabrinan Boys Boys Boys nousi suursuosikiksi, kuten myös I touch myself ja Cotton Eye Joe. Pahnan pohjimmaisena nauratti Monty Pyhtonin Penis song. Pakko myös mainita hirvein ikinä kuulemani kappale, jonka tietysti ahdoin soundtrackiin, Frederikin Seksipommi. Niin sujui juhannus.

Juuri, kun luulet, että siinä se oli, niin ei. Suvi ehdotteli ja houkutteli meidät Jurassic Rockin kustantamalle julisteiden levitysmatkalla. En valita. Reittinä Varkaus-Kuopio-Siilinjärvi (eli pierupussikaupunki)-Suonenjoki-Pieksämäki. Lähtö aamulla yhdeksältä ja takaisin oltiin kuudelta. Eikä eksytty kertaakaan, yay us! Varkaus oli melko helppo homma, keskusta oli olematon. Kuopio olikin vähän jänskempi, kun piti ihan isossa kaupungissa ajella. Siellä pyörittiin muutenkin hetki ja syötiin. Siilinjärvi... No, Tiimarin pierupussit aiheuttivat paljon iloa. Matka jatkui järjettömässä kaatosateessa kohti Persepuroa, vaikka MacGyverin tunnari hieman sadettaa laannuttikin, it's magic. Persepuro oli toki helppo homma, selkärangassa. Pieksämäkikin meni nopiasti ja sulavasti. Eipä niistä muuta. Tälle reissulle Suvi ei luovuuden puuskassaan ollut ehtinyt tehdä soundtrackia ja minä failasin ja unohdin juhannuslevyn kotiin. Kuuntelimme siis Epic originalin seitsemän tai kahdeksan kertaa läpi.

Suvin soundtrackin puuttuessa olisi tehtävä vielä uusi matka. Mikäpä parempi kohde kuin Joensuu, taas. Tytöt Ilosaaressa, minä Siltamaassa... Maanantaina on siis parempi, että minä ajelen Joensuuhun hakemaan villit festaajat kotiin. Eihän Savonlinnasta ajele kuin reilun tunnin verran Joensuuhun. Soundtrackille luvassa mm. lisää Celineä, All by myself, Justinin Cry Me A River ja Scatmania.

Niin, parastahan tässä kaikessa on, että minä olen meistä ainoa, joka osaa autoa ajaa ja saa sitä luvallisesti tehdä. Saatanan kortittomat läskit... Eeppistä!

Update 29.7.09

Hain tytöt tosiaan Joensuusta, mutta juuri kun luulimme sen riittävän, heitti Suvi taas ilmoille Jurassicmatkareitin. Ehdotus otettiin vastaan hyväksyen. Ja niinpä eilissä päivin ajelimme vajaa kymmenen tuntia ympäri Etelä-Karjalaa. Tänään laskimme taas tunteja, 32h kertyi kokonaisajaksi. Eeppistä!