Ratsastelemassa taas olin ja tykkäsin. Heppa oli tällä kertaa eestiläisruuna Leo, joka koitti ennen tuntia harjaillessa vähän niittailla minua ja Mangua seinään, mutta muutamalla kovalla sanalla ja etenkin ratsastuksenopettajan avulla ja auktoriteetilla heppa taltutettiin varusteisiin ja se sekunnissa lempeytyi.

Tunnilla ensimmäinen tehtävä oli yksinkertainen. Uran sisäpuolelle ja nätti pysähdys tötsien väliin. Tätä mentiin molempiin suuntiin sekä käynnissä että ravissa. Oikein hyvä tehtävä, auttoi Kirreä taas hahmottamaan ratsastuksen saloja. Laukkatehtävä oli samankaltainen kuin viimeksi, pitkältä sivulta nosto, ympyrä päätyyn ja pitkän sivun puolivälissä raviin. Onhan tämmönen tehtävä ihan jees, mutta harmittaa vaan kun ei sitä laukkaa ehdi yhtään työstämään noin lyhyellä matkalla.

Heppa oli hirveen mukava ratsastaa, tarkka ulkoavuista ja vähän kiinni oikealla. Enemmän sain tehdä töitä kuin viime viikolla, mutta tulos tuntui sitäkin paremmalta. Tykkäsin Leosta ehkä vähän enemmän kuin Barosta, vaikka Baro olikin hieman pyöreämpi ja kevyempi kädelle. Leo oli ehkäpä vähän palkitsevampi.

Nyt saa sitten katsella tämän koulun alun kanssa, kuinka sitä ehtii ratsastelemaan, mutta voi olla, että hengähdän ensi viikon ja palaudun normaaliin päivärutiiniin rauhassa. Käyn sitten tyhjentämässä pääni, kunhan ehdin stressaamaan tästä opiskeluhommasta tarpeeksi.