Oon ollu vähän laiska männä viikolla päivittelemään tätä, mutta on ollu tuota tekemistä niin perhanasti. Tänään kuitenkin olin taas ratsastamassa, joten ryhdistäydyn.

Tänään hyppäsin esteitä. Oon hypänny viimeks joskus vuosi sitten, niin vähän jännitti. Pyysin viime viikolla, että saisin tälle tunnille jonkun tasasen hepan, ettei sitten tartteis sitä niin jänskätä. Ja voi kuinka iloinen olin, kun ne antoivat vihdoin minulle juuri sen hepan, jota oon toivonu jo aika kauan. Aapi on pyöreä kimo, joka huokuu pullaisuutta, vähän isompi se oli ja pidemmän mallinen kuin pieni ja suloinen Pulputin. Karsinassa se oli lempeä ja vähän apaattinen ja aina kun olen nähnyt sen tunnilla, se on vaikuttanut ihan superlahnalta. Vähän siis olin kahden vaiheilla, että onko tämä nyt yhtään hyvä juttu estetuntia ajatellen. Totuus oli onneksi toinen. Kuten juuri sanoin, se oli kovin pullamainen, myös siinä suhteessa, että ajoittain se saattaa lahnailla, mutta kun sitä ratsastaa, se ei todellakaan ole. Jossain vaiheessa tuntu semmonen jännäruuti perseen alla, kun heppa olis tosi paljon tahtonu jo mennä.

Tehtävänä tunnilla oli kaareva linja, jossa oli puomi, kuus metria, kavaletti, kuus metriä, kavaletti, kuus metriä, kavaletti, kuus metriä, puomi. Aika tiukka mutka oli, niin tehtävä ei ollut mikään kaikkein helpoin. Selvisimme kuitenkin alkukompurointien jälkeen oikein kunnialla siitä. Toinen tehtävä oli simppeli, keskihalkaisijalla puomi, kolme metriä, pysty, kolme metriä, puomi. Este ei noussu kovin korkealle, oliskohan se kuuskyt senttiä ollu viimesten hyppyjen aikana. Siitäkin pääsimme yli kunnialla ja oikein tyylikkäästi. Tunti oli siis lähinnä tekninen, mikä oli ihan hyvä juttu. Tekniikkahan se multa varmaan kadoksissa olikin. Nyt toki sormet syyhyäis vähän isommillekin.

Voi, on hieman ikävä niitä Jaanan uudestaan, uudestaan -tehtäviä ja koko ajan este edessä kasvaa ja hirvittää joka kerta enemmän. Kuitenkin Pulppiksen kanssa useimmiten ylitimme esteet taidolla ja tuurilla aika hyvin, koska "Pulla on kuin leijona, kun se hyppää!" (Tiina Vainikainen). Voi, Pulla...

Joo, mutta hyvä show oli. Jäi hyvä fiilis ja hepan kanssa löyty yhteistyö. Kyllä siinä jotenkin jo verkatessa muisti, että tämän takia minä olen aina ollut enemmän este- kuin kouluratsastaja.